Joulukalenterin 1. luukku: Kuka muka muu

Vino pino ja Kuka muka muu

Matti Haikonen pystyttää taidenäyttelyä kirjastoon: "Akvarellimaalaukseen liittyy tämä fyysisempikin puoli", hän sanoo kantaessaan kehystettyjä töitään salin puolelle. Kuvissa on lintuja: sulkansa pörhistänyt, mietteissään turjottava lokki. Pöllölle tolpan nokassa karjuva varis. Räikeässä keltaisessa valossa tallustelevia kurkia. Ja suosikkini: kaunis ja herkkä kuva täpötäydestä tiskipöydästä: arjen rätit ja muoviset kuivaustelineet ja teräksisellä työtasolla viipyilevä valo!

Maalaukset löytyvät myös Haikosen aivan hiljattain ilmestyneestä runokokoelmasta Kuka muka muu. Kokoelmasta löytyy niin vapaata mittaa kuin riimiäkin: mietelmiä, arjen kuvauksia, luontohavaintoja ja aforismeja. Löytyypä kirjasta muutama ilahduttava sivu limerikkejäkin, viisisäkeisiä pilarunoja, joissa esiintyy muun muassa juvalainen salakaataja ja kaljakoria tyhjentävä porilainen miesseuruekin.

Haikosen runot ja akvarellit muodostavat kokonaisuuden. Tuokiokuvissa tutkiskellaan niin luontoa kuin ihmisiäkin:

Hiljainen sade, / harmaa ja vihreä puu / tanssivat vaiti / vesihelmet hiuksillaan. / Rastaalla tumma huilu.

Kysyt kuka olet mulle / pilvet kulkee yli maan, / lumi halaa marraskuuta, / vastaukseksi kuiskaan vaan. [...]

Aforismeissa on rehellistä itsetutkiskelua:

Jos en kaikesta huolimatta osaa olla, olen kaikesta huolien.

Itsetuntemuksen esteenä saattaa olla haluttomuus tehdä tuttavuutta vastenmielisten tyyppien kanssa.

Ja riimirunoissa kuuluu vaivattomuus, joka tulee, kun on sinut kielen kanssa:

Vielä kirpun suonissa / virtaa veri sankarin / jo viidennessä polvessa / (on koira Rint-tintin).

Matti Haikosen akvarelleihin voi tutustua kirjastossa siihen asti, että Toenperän kirjasto sulkee ovensa kirjastonjärjestelmän vaihtamisen vuoksi 14.12.2015. Sekä vanhempaa että tuoretta runokokoelmaa on myynnissä ja lainattavissa Rantasalmen kirjastossa.