Joulukalenterin 6. luukku: Suomen kansan vanhat runot, loitsut ja tarinat

Hyvää itsenäisyyspäivää! Itselleni suomalaisuus merkitsee kieltä, pohjoista ja itäistä sijaintia, sinnikkyyttä, outoa huumoria ja sitä, että voi olla pitkiä aikoja mukavasti hiljaa, jopa hiljaa pimeässä, mahdollisesti hiljaa pimeässä saunassa ei niin tuttujen ihmisten seurassa ilman että se tuntuu yhtään erityisen vaivaannuttavalta. No niin. Suomalaisuus merkitsee meille kaikille jotain samaa ja jotain erilaista.

Harrastan ja harjoitan suomalaisuuttani esimerkiksi perinneruokaillen. Rakastan rönttösiä, kukkoa, ruismarjapuuroa, mustikkamaitoa, juustoleipää ja olin pakahtua, kun pieni meijeri toi ruokakauppoihin kokkelipiimän: se on hapahko, löysää raejuustoa muistuttava tuote, johon voi keota marjoja tai lusikoida sellaisenaan välipalaksi.

Rakkaus kieleen ja kultuuriperintöön on taas vienyt minut usein SKS:n sivuille. Suomalaisen kirjallisuuden seura perustettiin 1831. SKS kustantaa humanistista tiede- ja kaunorkirjallisuutta sekä kerää, tallentaa ja jakaa kulttuuriperintöämme

SKS:n siipien suojasta löytyy muun muassa Suomen kansan vanhat runot. Kyseessä on julkaisusarja, jossa julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. Onnellista on, että runot löytyvät nyt verkosta: SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen.

Tässä Vermlannin metsäsuomalaisilta kerätty Kristus-aiheinen runo:

Nivellosta ne niil lukoo
Tytöj jalka nivellosta
varsaj jalka vaivalla
sinisellä sillalla
kivisellä tiellä
Jessus Kristus kirkkoon
hyytöisellä hevoisella
lohem mustam muotoisella
Kunka luut kovimmat
Kontiemen kovimmat
Kunka suonet sitkeämät
Hirven suonet sitkeämät [...]

Hakuja voi tehdä erilaisilla asiasanoilla: itse olen hakenut maskottimme vuoksi runoja ketusta ja esitellyt ystävälle roiseja rakkausrunoja, joista syntyikin sitten tämä esitys.

Tässä yhteydessä on mainostettava myös Salakirjat -kustantamoa, joka on tuonut muun muassa Suomen kansan vanhat loitsurunot korupainoksena markkinoille. Yksi kappale löytyy pian Toenperän kirjastosta. Yksi kappale on omassa kirjahhyllyssäni, ja tyydytyksekseni on kerrottava, että muutaman kappaleen lukeminen pimeänä talvi-iltana saa paatuneimmatkin kauhukakarat siirtymään sohvan taakse. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Joulukalenterin 1. luukku: Kuka muka muu

Vino pino ja Kuka muka muu

Matti Haikonen pystyttää taidenäyttelyä kirjastoon: "Akvarellimaalaukseen liittyy tämä fyysisempikin puoli", hän sanoo kantaessaan kehystettyjä töitään salin puolelle. Kuvissa on lintuja: sulkansa pörhistänyt, mietteissään turjottava lokki. Pöllölle tolpan nokassa karjuva varis. Räikeässä keltaisessa valossa tallustelevia kurkia. Ja suosikkini: kaunis ja herkkä kuva täpötäydestä tiskipöydästä: arjen rätit ja muoviset kuivaustelineet ja teräksisellä työtasolla viipyilevä valo!

Maalaukset löytyvät myös Haikosen aivan hiljattain ilmestyneestä runokokoelmasta Kuka muka muu. Kokoelmasta löytyy niin vapaata mittaa kuin riimiäkin: mietelmiä, arjen kuvauksia, luontohavaintoja ja aforismeja. Löytyypä kirjasta muutama ilahduttava sivu limerikkejäkin, viisisäkeisiä pilarunoja, joissa esiintyy muun muassa juvalainen salakaataja ja kaljakoria tyhjentävä porilainen miesseuruekin.

Haikosen runot ja akvarellit muodostavat kokonaisuuden. Tuokiokuvissa tutkiskellaan niin luontoa kuin ihmisiäkin:

Hiljainen sade, / harmaa ja vihreä puu / tanssivat vaiti / vesihelmet hiuksillaan. / Rastaalla tumma huilu.

Kysyt kuka olet mulle / pilvet kulkee yli maan, / lumi halaa marraskuuta, / vastaukseksi kuiskaan vaan. [...]

Aforismeissa on rehellistä itsetutkiskelua:

Jos en kaikesta huolimatta osaa olla, olen kaikesta huolien.

Itsetuntemuksen esteenä saattaa olla haluttomuus tehdä tuttavuutta vastenmielisten tyyppien kanssa.

Ja riimirunoissa kuuluu vaivattomuus, joka tulee, kun on sinut kielen kanssa:

Vielä kirpun suonissa / virtaa veri sankarin / jo viidennessä polvessa / (on koira Rint-tintin).

Matti Haikosen akvarelleihin voi tutustua kirjastossa siihen asti, että Toenperän kirjasto sulkee ovensa kirjastonjärjestelmän vaihtamisen vuoksi 14.12.2015. Sekä vanhempaa että tuoretta runokokoelmaa on myynnissä ja lainattavissa Rantasalmen kirjastossa.