Kesäkettu -13

Kolmetoista-kesän kesäkettu joutuu toteamaan, että elokuun viimeistä viikkoa viedään! Pohjolan kesä on hektinen, kevät rysähtää niskaan leskenlehtineen ja muuttolintuineen, kesäkuussa ruoho kasvaa niin että natina käy, kokko palaa eikä aurinko älyä ollenkaan laskea. Heinäkuussa on jo heinäkiireet ja toisilla lomakiireet ja elokuussa elo ja sen korjuu. Kesäkettukin aikoo korjata elonsa. Se syö myyriä mahansa täyteen talven varalle, vaan ei mitä tahansa myyriä, vaan aitoja tšekkimyyriä Zdeněk Milerin kynästä. Kesäkettu näet ravitsee itseään hengen ravinnolla eli kirjoilla.

Toenperään, kesäketun arvonimen saattoi Etelä-Savossa saavuttaa kesän aikana kuusi vapaavalintaista teosta lukenut ja lukukokemuksestaan postikortit kirjoittanut & kuvittanut. Valmiita suorituspaketteja ohjeineen sai kirjastoista, kivijalkakirjastoissa oli tarjolla myös askartelutarvikkeita kuvittajille & sanottajille. Kampanjaan osallistui lapsia, nuoria ja aikuisia.

Rantasalmen kesäkettujen Hall of Famessa on nähtävillä valmiita kunniakirjoja,
sekä Kesäkettujen suosittelemia teoksia.

Kesäkettusuorituksia oteteaan vastaan elokuun loppuun saakka -- eli vielä ehtii, vielä ehtii. Tähän olen kerännyt muutamia postikortteja Kesäkettujen joukosta.

Onnea kaikille arvonimen ansainneille Kesäketuille 2013!

***

***

***

***

"Suhteessa kaikkeen ei-inhimilliseen me sivistyneet ihmiset olemme autisteja"

Klikkaa kuva isommaksi

Ihmisen älykkyys -kurssia vetävä Professori Stern esittää ihmisiin liittymiä väittämiä

Ihmiset osaavat ratkaista ongelmia mielessään ennen kuin toteuttavat ratkaisuja käytönnässä. Ihmiset ovat tietoisia menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ihmisillä on kieli. Ihmiset ymmärtävät numeron käsitteen. Ihmiset tunnistavat kuvansa peilistä.

Opiskelija Karen Nieto vastaa jokaiseen väitteeseen "Typerys", ja lisäperusteluiksi:

1. Kissat ja Oravat ja Lokit ja Muurahaiset 2. Oravat ja Kissat ja Delfiinit ja Muurahaiset. 3. Delfiinit ja kissat. 4. Kissat. 5. Kissat.

Vastaukset ovat eriomaisia, mutta ei niitä oikein esseiksi voi kutsua. Karen Nieto on toisissa asioissa nerokas, toisissa toivoton. Palataan alkuun. Karenin täti, Isabelle Nieto tulee Kalifornian Berkeleystä Meksikon Mazátlaniin ottaakseen haltuun perimänsä tonnikalajalostamon, hän saa kaupanpäällisiksi kaltoinkohdellun autistisen sisarentyttärensä Karenin, joka ei puhu, ei syö aterimilla ja elää takapihalla olevassa, mereen saakka ulottuvassa aitauksessa jokseenkin omissa oloissaan. Tyttö kylvetetetään ja puetaan jokseenkin ihmisen näköiseksi. Isabelle alkaa määrätietoisesti opettamaan hänelle kieltä ja kun Karen löytää sanat, hän ei vaikene ollenkaan. Karenin tie vie lyhyeksi aikaa nunnien pitämän erityiskouluun ja sieltä melko pian kotiin yksityisopetukseen sekä päiviksi tonnikalajalostamolle, lopulta yliopistoon ja kansainvälisen tonnikalanjalostamon johtoon. Kuinka se on mahdollista Karenille, jolla on neljä perusilmettä (hätääntyntyt, olinen, neutraali ja poissaoleva), joka ajattelee hyvin hitaasti, jolla ei ole ollenkaan mielikuvitusta ja joka ei osaa lainkaan valehdella?

 Sabina Bermanin kirja Nainen joka sukelsi maailman sydämeen on takakansitekstinsä mukaan vahva ekologinen kannanotto merten suojelun puolesta. Lause on kamala latteus, mutta luettuani kirjan päätin, ettei minun itse asiassa tarvitse ikinä syödä purkitettua tonnikalaa ja että ne asiat, jotka erottavat ihmisen eläimestä, eivät itse asiassa ole kovin mairittelevia -- siis meitä ihmisiä kohtaan. Tästä huolimatta teos onnistui olemaan vetävä, toiveikas, mielekiintoinen ja erittäin hauska. Lisäksi ymmärtääkseni erinomainen kuvaus autismista.

Linkki teoksen saatavuustietoihin Origossa. Muista myös Brian Hallin Saskia. ja Mark Haddonin Yöllisen koiran merkillinen tapaus.

Kirjoita postikorttiin

freefoto.com

 Sä kuinka meistä nyt tuumitkaan
Kirjoita postikorttiin
Vieläkö tullaan kohtaamaan
Pistä se sitten postiin
Vie se lähimpään laatikkoon
Ootan sydän syrjällään...

Lukusuositusten antaminen ja kirjavinkkaus, se se on herkkä laji, vähän niin kuin esittelisi uuden sydänkäpysensä vanhalle, kyyniselle kaveripiirilleen. Mitä, jos he eivät näekään mielitietyn ansioita? Mitä jos murusen ihanuus avautuu vain minulle, ja muut pyörittelevät silmiään?

Lukusuosituksia voi poimia lehdistä, mutta ne ovat toisinaan kovin kaupallisia tai keskittyvät lähinnä vain uutuuskirjoihin. Välillä lehdissä ja verkossa kiertää "sata parasta kirjaa" -tyyppisiä listoja, mutta ihan rehellisesti sanottuna niistä puuttuu jotain, ehkä inhimillinen lämpö. On toki sivistävää tarttua klassikkoon, mutta entäpäs jos haluan viihtyä, saada lohtua ja nauraa? Naurishauta on terveellistä, mutta myös tuulihatuille on oma hetkensä.

Kirjavinkkien antamiseen ja saamiseen on JJR-kirjastoissa keksitty kevyt ja mukava keino: Kirjoita postikorttiin -hanke on käynnistymässä!  Idea on yksinkertainen: jokaiseen JJR-kirjastoon tulee nippu blancoja postikortteja, kyniä ja postilaatikko. Hyvän kirjan luettuaan ihmiset voivat kirjoittaa postikorttimuotoisen vinkin muiden iloksi.

Täytetyt kortit skannataan tänne Lukupedon ravinnoksi ja niistä kootaan pieniä eloisia näyttelyitä kirjastoihin Uusia vinkkejä kertyy toivottavasti koko ajan. Voimme vaihdella postikortteja myös kirjastojen välillä. Korttinäyttelyiden yhteyteen voidaan poimia postikorttivinkeissä suositeltuja kirjoja, ja voihan sitä toki suositella myös lehtiä, levyjä, elokuvia, sarjakuvia, äänikirjoja, hyvä artikkeleita, kauniita taidekirjoja... mitä vain!

Hanke on suunnattu kaikenikäisille kirjastonkäyttäjille. Lue, ota kynä ja kirjoita postikorttiin!