Niinpä minäkin olen selvittänyt Rantasalmen talouden tasapainottamistyöryhmälle kirjallisesti ja suullisesti, onko kirjastoautotoiminta nykymuodossaan tarkoituksenmukaista ja voitaisiinko kirjastoautoon integroida muita palveluita. Lyhykäisyydessään vastasin kumpaankin kysymykseen myöntävästi, mutta vakuudeksi tein vielä tämän selvityksen. Jaettakoon se julkisesti! Ja sanottakoon vielä, että vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin spostilla jenni piste joru @ rantasalmi piste fi (pisteet pisteinä ja osoite ilman välilyöntejä) tai kommenttikentässä.
Ohessa on ajantasaista tilastotietoa pysäkki- ja lainamääristä ja niiden kehittymisestä. Olen koonnut ja laskenut tähän myös tuoreet taloudellisuusluvut, joilla osoitetaan kirjastoauton hinta ja tehokkuus mm. panos-tuotos -laskelmalla. Lopussa on tietoa yhteistyökuvioistamme ja niiden mahdollisuuksista.
Selvitys Rantasalmen kunnan talouden tasapainottamistyöryhmälle: Aluekirjastoauto Jasso Toenperä, päivitetty 16.6.2015, kirjastonjohtaja Jenni Joru, Toenperän kirjasto, Rantasalmen kirjasto
- käyttöönotto 2007
- omistus: Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen, kukin kunta omistaa 1/3
- käyttöikä: 15–20 vuotta.
- reittituntien suhteet: Rantasalmi: 39,34 %, Joroinen 33,75 %, Juva 26,91%, jaosta kolmen kunnan kesken päätetty sivistystoimen yhteislautakunnassa 15.6.2010
- reittiajan vaihtelu max+- 2% KTJ:n seurannassa 1-4kk, 1-8 kk ja TP
- tuote 0493 reittituntien määrä, jonka Joroisten kunta laskuttaa Rantasalmen kunnalta
- reitti ajetaan kahdessa vuorossa, vuoroviikoin vaihtuvin aikatauluin
- henkilöstö: 2 kirjastovirkailijaa + varakuski (TA sijaismääräraha 1kk)
1) Jasso on reitillä
Jasso Toenperällä oli vuonna 2014 172 pysäkkiä, maaseutumaisista kunnista pysäkkimäärämme oli maan korkein. Valtakunnallisessa tilastovertailussa sijoituksemme oli seitsemäs. Kirjastoauto on erittäin kovassa käytössä oleva investointi. Pysäkkimäärien, toisin sanoen reittiajan vähentäminen ei vähennä kirjastoauton käyttökustannuksia muilta, kuin polttoaineen osalta. Sen sijaan käytön vähentäminen heikentäisi koko Toenperän kirjaston tulosta sekä verkostomaista toimintaamme, joka on valtakunnallisesti tunnustettu ja palkittu OKM:n kirjastokehittäjäpalkinnolla 2013.
2) Kirjastoauto lainaa
Maaseutumaisille kunnille on tyypillistä, että kirjaston kokonaislainauksesta merkittävä osa lainataan kirjastoautosta. Vuonna 2014 Toenperän kirjaston kokonaislainaus oli 261 656 lainaa, joista 69 627 lainattiin Jasso Toenperästä. 26,61% Toenperän kirjaston lainoista lainataan juuri Jasso Toenperästä.
Maaseutumaisten kuntien kirjastoautojen lainamäärävertailussa Jasso Toenperä on ollut ykkössijalla vuosina 2012, 2013 ja 2014. Valtakunnallinen sijoituksemme tilastovertailussa on 30. Alla leike maaseutumaisten kuntien kirjastoautojen pysäkkimäärien ja lainamäärien viiden kärki vuoden 2014 tilastoissa sekä Jasso Toenperän lainamäärät 2011-2014:
Kirjaston taloudellisuutta mitataan jakamalla henkilöstökulujen ja kirjastoaineistokulujen summa fyysisten käyntien ja kokonaislainauksen summalla (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut / Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus). Mitä pienempi suhdeluku on, sitä taloudellisemmin kirjasto toimii. Toenperän kirjastopalvelujen taloudellisuusluku on 1,59. Sijoituimme 286 kunnan listauksessa sijalle 121, sijalla 286 oli Luhangan kirjasto, jonka taloudellisuusluku oli 5,29, eikä Luhangalla oli kirjastoautoa. Toisin sanoen kirjastoauto nostaa Toenperän kirjaston taloudellisuuslukua.
- Jasso Toenperän tuote 0493 2015 Rantasalmella 745 reittituntia à 67,3€
- Jasso Toenperä maksaa Rantasalmen kunnalle 50 172€
- Rantasalmen kunnan talousarvion loppusummasta (37 124 370€) kirjastoautopalvelun osuus on 0,1%
Panos-tuotos -malli kuvaa vielä paremmin kirjastopalvelun tehokkuutta. Malli on Yhdysvalloissa käytössä oleva validi tapa laskea kirjaston tuottoa. Panoksen suhde tuotokseen on laskettavissa aineiston keskimääräisellä hankintahinnalla ja tuotteille, kuten tietopalvelulle ja tapahtumille laskettavalla arvolla, joka kerrotaan lainausten/tapahtumien/osallistujien lukumäärällä. Tuotoksesta vähennetään menot ja erotus jaetaan menoilla. Saatu lukema on tuotoksen suhde panokseen. Näin laskettuna kirjastoauton tuotoksen suhde panokseen oli vuonna 2014 713%, kun tuloslaskelma on puutteellinen, mutta kaikki menot on laskettu mukaan. Vastaavaan panos-tuotos -suhteeseen ei ylletä millään muulla toimialalla.
4) Yhteistyö, kehittäminen, vaikuttavuus
Toenperän kirjasto, Rantasalmen kirjasto ja Aluekirjastoauto Jasso Toenperä ovat avoimia yhteistyölle. Kirjastot ovat tieteen, taiteen ja taidon estradeja: ovet ovat auki ja kynnys matala. Itä-Suomen kirjastojen yleisötapahtumien määrä onkin noussut 2014 merkittävästi, määrä oli 2014 616 tapahtumaa enemmän kuin vuonna 2013.
Kirjastoon ja kirjastoautoon voi integroida monenlaisia palveluita, kirjastoautolla asioivat voivat muun muassa käyttää kirjastoauton verkkoa asioimiseen. Erityisen luontevasti kirjastoon istuvat tietopalvelutyyppiset palvelut, hakeutuviin palveluihin niveltyisi luontevasti palvelut, joilla edistetään haja-asutusalueen väestön yhtäläistä oikeutta tietoon, kulttuuriin ja yhteiskunnan osallisuuteen. Palvelu voi olla hyödykkeen jakamista tai myyntiä, hoiva- ja kotipalvelua, tiedon keräämistä ja tiedottamista. Autoon voisi myös ottaa mukaan henkilön tuottamaan asiakkaille oman organisaationsa palvelua.
Jasso Toenperä oli Europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspaikkana 17.5.—18.5. 2014 sekä eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikkana 11.4.—12.4.2015 Joroisissa. Olemme autolla voineet tuoda kirjastopalvelut erilaisiin yleisötapahtumiin, kouluihin ja laitoksiin, olemme myös ilmaisseet kunnan kriisinhallintaorganisaatiolle olevamme käytettävissä kriisitilanteissa: onhan kuljettajilla erinomainen paikallistuntemus sekä käsitys haja-asutusalueen väestöstä ja olosuhteista, joissa he elävät.
Onnistunut yhteistyöesimerkki kirjastoon integroidusta palvelusta on tuore ja lähellä: Rantasalmen pääkirjasto on ottanut hoitaakseen Rantasalmen kunnan yleisneuvonnan tietopalveluna. (Khall 16.2.2015). Palvelu laajenisi luontevasti myös kirjastoautoympäristöön. Etsimmekin jatkuvasti keinoja, joilla voimme eri toimipisteissämme tuottaa joustavasti palveluita, jotka sopivat kirjasto- ja tietopalveluiden palettiin. Yhteistyö erilaisten kumppanien kanssa on tervetullutta ja välttämätöntä: kirjasto on valmis dialogiin, sopimusten tekoon ja niiden täytäntöönpanoon.
Kirjaston perusmerkitys ainoana organisaationa, joka huolehtii kansalaisten tasa-arvoisesta oikeudesta informaatioon ja kulttuuriin ei ole menettänyt arvoaan etenkin, kun vaikutustemme aikajänne on 20 vuotta. Kirjasto on rajapinta kansalaisen ja informaation välissä: tuotamme ja välitämme asiakkaillemme tietoa, joka on oikea-aikaista, sopivassa muodossa ja edullista. Kirjastoauto takaa sen, että saatavissa olevat palvelut ovat myös saavutettavissa olevia palveluita.
ILKKA Pääkirjoitus 16.6.2015 Olisi lyhytnäköistä ajatella, että kirjastotoimen säästöillä saataisiin kuntien talous kuntoon. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa juuri kirjaston palvelut voivat olla tehokkain keino ehkäistä eri ikäryhmien syrjäytymistä tai edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti