Päin seiniä, seiniä päin!

Kirjaston tarkoitus on jakaa informaatiota, tarkemmin sanottuna toimia elävänä, älykkäänä rajapintana ihmisten ja informaation välillä. Tämän se voi tehdä monessa paikassa, mutta perinteisesti jokaisessa kunnassa on sille varattu tila: erillinen rakennus tai tila viraston, koulun tai jonkin muun laitoksen yhteydessä.

Tila.

Tilaa voi käyttää monella tavalla. Se voidaan täyttää ääriään myöten täyteen kirjoilla. Tai sitten kokoelmaa pienennetään ja tilaa jää muullekin. Me haluamme tarjota tilaa asiakkaille: paikkoja joissa oleskella, lukea, käyttää tietokonetta tai vain olla, sekä tuon ihanan, valkoisen seinän kattoikkuoiden alla.

Ei. Se ei ole tarkoitettu seinille hyppimiseen, eikä Hämähäkkimiehelle, mutta jos hän tulisi paikalle, antaisin hänen kyllä vähän aikaa kiipeillä siinä edestakaisin. Seinä on taideseinä.

Taideseinän yläosaan on kiinitetty kisko ja siitä roikkuu kahdeksan perlonköyttä. Tilaa on kahdellekymmenelle pienemmälle tai kymmenelle suuremmalle teokselle. Tällä hetkellä seinällä on Riitta Heiskasen valokuvia. Kutsun niitä poronsalmelaisiksi jumalolennoiksi: hän on kuvannut Saimaan rantaviivaa ja nostanut maiseman pystyyn. Taianomaisesti kallio ja sen heijastus tyynessä vedenpinnassa näyttävät aina kasvoilta: julmilta, arvoituksellisilta, ylväiltä tai ylimaallisilta. Ehkä se on se ihminen meissä, joka haluaa aina nähdä peilikuvansa.

Tulkaa katsomaan. Ja kertokaa, jos teillä on teoksia ja töitä, joita haluatte tuoda esille. Seinä on sitä varten.